Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Sospetto che possa arguire il colpevole da queste prove.
arguire : päätellä (tehdä johtopäätös)
ar|gu|ì|re
: (accento grave)
indicativo arguire. Indikatiivimuoto verbistä arguire
|
Tempo semplice
arguire presente |
||
| io | arguisco |
🔊
|
| tu | arguisci |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguisce |
🔊
|
| noi | arguiamo |
🔊
|
| voi | arguite |
🔊
|
| loro | arguiscono |
🔊
|
|
Tempo semplice
arguire imperfetto |
||
| io | arguivo |
🔊
|
| tu | arguivi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguiva |
🔊
|
| noi | arguivamo |
🔊
|
| voi | arguivate |
🔊
|
| loro | arguivano |
🔊
|
|
Tempo semplice
arguire futuro semplice |
||
| io | arguirò |
🔊
|
| tu | arguirai |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguirà |
🔊
|
| noi | arguiremo |
🔊
|
| voi | arguirete |
🔊
|
| loro | arguiranno |
🔊
|
|
Tempo semplice
arguire passato remoto |
||
| io | arguii |
🔊
|
| tu | arguisti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguì |
🔊
|
| noi | arguimmo |
🔊
|
| voi | arguiste |
🔊
|
| loro | arguirono |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire futuro anteriore |
||
| io | avrò arguito |
🔊
|
| tu | avrai arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avrà arguito |
🔊
|
| noi | avremo arguito |
🔊
|
| voi | avrete arguito |
🔊
|
| loro | avranno arguito |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire passato prossimo |
||
| io | ho arguito |
🔊
|
| tu | hai arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | ha arguito |
🔊
|
| noi | abbiamo arguito |
🔊
|
| voi | avete arguito |
🔊
|
| loro | hanno arguito |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire trapassato prossimo |
||
| io | avevo arguito |
🔊
|
| tu | avevi arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | aveva arguito |
🔊
|
| noi | avevamo arguito |
🔊
|
| voi | avevate arguito |
🔊
|
| loro | avevano arguito |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire trapassato remoto |
||
| io | ebbi arguito |
🔊
|
| tu | avesti arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | ebbe arguito |
🔊
|
| noi | avemmo arguito |
🔊
|
| voi | aveste arguito |
🔊
|
| loro | ebbero arguito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo arguire. Potentiaalimuoto verbistä arguire
|
Tempo semplice
arguire congiuntivo presente |
||
| io | arguisca |
🔊
|
| tu | arguisca |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguisca |
🔊
|
| noi | arguiamo |
🔊
|
| voi | arguiate |
🔊
|
| loro | arguiscano |
🔊
|
|
Tempo semplice
arguire congiuntivo imperfetto |
||
| io | arguissi |
🔊
|
| tu | arguissi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguisse |
🔊
|
| noi | arguissimo |
🔊
|
| voi | arguiste |
🔊
|
| loro | arguissero |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire congiuntivo passato |
||
| io | abbia arguito |
🔊
|
| tu | abbia arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | abbia arguito |
🔊
|
| noi | abbiamo arguito |
🔊
|
| voi | abbiate arguito |
🔊
|
| loro | abbiano arguito |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire congiuntivo trapassato |
||
| io | avessi arguito |
🔊
|
| tu | avessi arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avesse arguito |
🔊
|
| noi | avessimo arguito |
🔊
|
| voi | aveste arguito |
🔊
|
| loro | avessero arguito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale arguire. Konditionaalimuoto verbistä arguire
|
Tempo semplice
arguire condizionale presente |
||
| io | arguirei |
🔊
|
| tu | arguiresti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | arguirebbe |
🔊
|
| noi | arguiremmo |
🔊
|
| voi | arguireste |
🔊
|
| loro | arguerebbero |
🔊
|
|
Tempo composto
arguire condizionale passato |
||
| io | avrei arguito |
🔊
|
| tu | avresti arguito |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avrebbe arguito |
🔊
|
| noi | avremmo arguito |
🔊
|
| voi | avreste arguito |
🔊
|
| loro | avrebbero arguito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo arguire. Imperatiivimuoto verbistä arguire
arguire imperativo |
||
| tu | argui |
🔊
|
| noi | arguiamo |
🔊
|
| voi | arguite |
🔊
|
arguire congiuntivo esortativo |
||
| Lei | arguisca |
🔊
|
| Che lui/lei | arguisca |
🔊
|
| Che loro | arguiscano |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!