Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Il giovane ha assurgere a un ruolo di responsabilità.
verbo irregolare
assurgere : kohota (Nousta korkealle, saavuttaa arvostusta)
as|sùr|ge|re
: (accento grave)
indicativo assurgere. Indikatiivimuoto verbistä assurgere
|
Tempo semplice
assurgere presente |
||
| io | assurgo |
🔊
|
| tu | assurgi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurge |
🔊
|
| noi | assurgiamo |
🔊
|
| voi | assurgete |
🔊
|
| loro | assurgono |
🔊
|
|
Tempo semplice
assurgere imperfetto |
||
| io | assurgevo |
🔊
|
| tu | assurgevi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurgeva |
🔊
|
| noi | assurgevamo |
🔊
|
| voi | assurgevate |
🔊
|
| loro | assurgevano |
🔊
|
|
Tempo semplice
assurgere futuro semplice |
||
| io | assurgerò |
🔊
|
| tu | assurgerai |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurgerà |
🔊
|
| noi | assurgeremo |
🔊
|
| voi | assurgerete |
🔊
|
| loro | assurgeranno |
🔊
|
|
Tempo semplice
assurgere passato remoto |
||
| io | assursi |
🔊
|
| tu | assurgesti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurse |
🔊
|
| noi | assurgemmo |
🔊
|
| voi | assurgeste |
🔊
|
| loro | assursero |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere futuro anteriore |
||
| io | sarò assurto(a) |
🔊
|
| tu | sarai assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | sarà assurto(a) |
🔊
|
| noi | saremo assurti(e) |
🔊
|
| voi | sarete assurti(e) |
🔊
|
| loro | saranno assurti(e) |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere passato prossimo |
||
| io | sono assurto(a) |
🔊
|
| tu | sei assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | è assurto(a) |
🔊
|
| noi | siamo assurti(e) |
🔊
|
| voi | siete assurti(e) |
🔊
|
| loro | sono assurti(e) |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere trapassato prossimo |
||
| io | ero assurto(a) |
🔊
|
| tu | eri assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | era assurto(a) |
🔊
|
| noi | eravamo assurti(e) |
🔊
|
| voi | eravate assurti(e) |
🔊
|
| loro | erano assurti(e) |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere trapassato remoto |
||
| io | fui assurto(a) |
🔊
|
| tu | fosti assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | fu assurto(a) |
🔊
|
| noi | fummo assurti(e) |
🔊
|
| voi | foste assurti(e) |
🔊
|
| loro | furono assurti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo assurgere. Potentiaalimuoto verbistä assurgere
|
Tempo semplice
assurgere congiuntivo presente |
||
| io | assurga |
🔊
|
| tu | assurga |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurga |
🔊
|
| noi | assurgiamo |
🔊
|
| voi | assurgiate |
🔊
|
| loro | assurgano |
🔊
|
|
Tempo semplice
assurgere congiuntivo imperfetto |
||
| io | assurgessi |
🔊
|
| tu | assurgessi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurgesse |
🔊
|
| noi | assurgessimo |
🔊
|
| voi | assurgeste |
🔊
|
| loro | assurgessero |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere congiuntivo passato |
||
| io | sia assurto(a) |
🔊
|
| tu | sia assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | sia assurto(a) |
🔊
|
| noi | siamo assurti(e) |
🔊
|
| voi | siate assurti(e) |
🔊
|
| loro | siano assurti(e) |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere congiuntivo trapassato |
||
| io | fossi assurto(a) |
🔊
|
| tu | fossi assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | fosse assurto(a) |
🔊
|
| noi | fossimo assurti(e) |
🔊
|
| voi | foste assurti(e) |
🔊
|
| loro | fossero assurti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale assurgere. Konditionaalimuoto verbistä assurgere
|
Tempo semplice
assurgere condizionale presente |
||
| io | assurgerei |
🔊
|
| tu | assurgeresti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | assurgerebbe |
🔊
|
| noi | assurgeremmo |
🔊
|
| voi | assurgereste |
🔊
|
| loro | assurgerebbero |
🔊
|
|
Tempo composto
assurgere condizionale passato |
||
| io | sarei assurto(a) |
🔊
|
| tu | saresti assurto(a) |
🔊
|
| lui/lei/Lei | sarebbe assurto(a) |
🔊
|
| noi | saremmo assurti(e) |
🔊
|
| voi | sareste assurti(e) |
🔊
|
| loro | sarebbero assurti(e) |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo assurgere. Imperatiivimuoto verbistä assurgere
assurgere imperativo |
||
| tu | assurgi |
🔊
|
| noi | assurgiamo |
🔊
|
| voi | assurgete |
🔊
|
assurgere congiuntivo esortativo |
||
| Lei | assurga |
🔊
|
| Che lui/lei | assurga |
🔊
|
| Che loro | assurgano |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!