Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
I due squadre hanno disputato una partita molto intensa.
disputare : väitellä (Tuottaa vähemmän rehellisesti)
di|spu|tà|re
: (accento grave)
indicativo disputare. Indikatiivimuoto verbistä disputare
Tempo semplice
disputare presente |
||
io | disputo |
🔊
|
tu | disputi |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputa |
🔊
|
noi | disputiamo |
🔊
|
voi | disputate |
🔊
|
loro | disputano |
🔊
|
Tempo semplice
disputare imperfetto |
||
io | disputavo |
🔊
|
tu | disputavi |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputava |
🔊
|
noi | disputavamo |
🔊
|
voi | disputavate |
🔊
|
loro | disputavano |
🔊
|
Tempo semplice
disputare futuro semplice |
||
io | disputerò |
🔊
|
tu | disputerai |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputerà |
🔊
|
noi | disputeremo |
🔊
|
voi | disputerete |
🔊
|
loro | disputeranno |
🔊
|
Tempo semplice
disputare passato remoto |
||
io | disputai |
🔊
|
tu | disputasti |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputò |
🔊
|
noi | disputammo |
🔊
|
voi | disputaste |
🔊
|
loro | disputarono |
🔊
|
Tempo composto
disputare futuro anteriore |
||
io | avrò disputato |
🔊
|
tu | avrai disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrà disputato |
🔊
|
noi | avremo disputato |
🔊
|
voi | avrete disputato |
🔊
|
loro | avranno disputato |
🔊
|
Tempo composto
disputare passato prossimo |
||
io | ho disputato |
🔊
|
tu | hai disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ha disputato |
🔊
|
noi | abbiamo disputato |
🔊
|
voi | avete disputato |
🔊
|
loro | hanno disputato |
🔊
|
Tempo composto
disputare trapassato prossimo |
||
io | avevo disputato |
🔊
|
tu | avevi disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | aveva disputato |
🔊
|
noi | avevamo disputato |
🔊
|
voi | avevate disputato |
🔊
|
loro | avevano disputato |
🔊
|
Tempo composto
disputare trapassato remoto |
||
io | ebbi disputato |
🔊
|
tu | avesti disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ebbe disputato |
🔊
|
noi | avemmo disputato |
🔊
|
voi | aveste disputato |
🔊
|
loro | ebbero disputato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo disputare. Potentiaalimuoto verbistä disputare
Tempo semplice
disputare congiuntivo presente |
||
io | disputi |
🔊
|
tu | disputi |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputi |
🔊
|
noi | disputiamo |
🔊
|
voi | disputiate |
🔊
|
loro | disputino |
🔊
|
Tempo semplice
disputare congiuntivo imperfetto |
||
io | disputassi |
🔊
|
tu | disputassi |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputasse |
🔊
|
noi | disputassimo |
🔊
|
voi | disputaste |
🔊
|
loro | disputassero |
🔊
|
Tempo composto
disputare congiuntivo passato |
||
io | abbia disputato |
🔊
|
tu | abbia disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | abbia disputato |
🔊
|
noi | abbiamo disputato |
🔊
|
voi | abbiate disputato |
🔊
|
loro | abbiano disputato |
🔊
|
Tempo composto
disputare congiuntivo trapassato |
||
io | avessi disputato |
🔊
|
tu | avessi disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avesse disputato |
🔊
|
noi | avessimo disputato |
🔊
|
voi | aveste disputato |
🔊
|
loro | avessero disputato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale disputare. Konditionaalimuoto verbistä disputare
Tempo semplice
disputare condizionale presente |
||
io | disputerei |
🔊
|
tu | disputeresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | disputerebbe |
🔊
|
noi | disputeremmo |
🔊
|
voi | disputereste |
🔊
|
loro | disputerebbero |
🔊
|
Tempo composto
disputare condizionale passato |
||
io | avrei disputato |
🔊
|
tu | avresti disputato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrebbe disputato |
🔊
|
noi | avremmo disputato |
🔊
|
voi | avreste disputato |
🔊
|
loro | avrebbero disputato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo disputare. Imperatiivimuoto verbistä disputare
disputare imperativo |
||
tu | disputa |
🔊
|
noi | disputiamo |
🔊
|
voi | disputate |
🔊
|
disputare congiuntivo esortativo |
||
Lei | disputi |
🔊
|
Che lui/lei | disputi |
🔊
|
Che loro | disputino |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!