Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
La guerra ha disvoluto tutti i piani che avevamo.
verbo irregolare
disvolere : hylätä, muuttaa
di|svo|lé|re
: (accento acuto)
indicativo disvolere. Indikatiivimuoto verbistä disvolere
|
Tempo semplice
disvolere presente |
||
| io | disvoglio |
🔊
|
| tu | disvuoi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvuole |
🔊
|
| noi | disvogliamo |
🔊
|
| voi | disvolete |
🔊
|
| loro | disvogliono |
🔊
|
|
Tempo semplice
disvolere imperfetto |
||
| io | disvolevo |
🔊
|
| tu | disvolevi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvoleva |
🔊
|
| noi | disvolevamo |
🔊
|
| voi | disvolevate |
🔊
|
| loro | disvolevano |
🔊
|
|
Tempo semplice
disvolere futuro semplice |
||
| io | disvorrò |
🔊
|
| tu | disvorrai |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvorrà |
🔊
|
| noi | disvorremo |
🔊
|
| voi | disvorrete |
🔊
|
| loro | disvorranno |
🔊
|
|
Tempo semplice
disvolere passato remoto |
||
| io | disvolli |
🔊
|
| tu | disvolesti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvolle |
🔊
|
| noi | disvolemmo |
🔊
|
| voi | disvoleste |
🔊
|
| loro | disvollero |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere futuro anteriore |
||
| io | avrò disvoluto |
🔊
|
| tu | avrai disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avrà disvoluto |
🔊
|
| noi | avremo disvoluto |
🔊
|
| voi | avrete disvoluto |
🔊
|
| loro | avranno disvoluto |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere passato prossimo |
||
| io | ho disvoluto |
🔊
|
| tu | hai disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | ha disvoluto |
🔊
|
| noi | abbiamo disvoluto |
🔊
|
| voi | avete disvoluto |
🔊
|
| loro | hanno disvoluto |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere trapassato prossimo |
||
| io | avevo disvoluto |
🔊
|
| tu | avevi disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | aveva disvoluto |
🔊
|
| noi | avevamo disvoluto |
🔊
|
| voi | avevate disvoluto |
🔊
|
| loro | avevano disvoluto |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere trapassato remoto |
||
| io | ebbi disvoluto |
🔊
|
| tu | avesti disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | ebbe disvoluto |
🔊
|
| noi | avemmo disvoluto |
🔊
|
| voi | aveste disvoluto |
🔊
|
| loro | ebbero disvoluto |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo disvolere. Potentiaalimuoto verbistä disvolere
|
Tempo semplice
disvolere congiuntivo presente |
||
| io | disvoglia |
🔊
|
| tu | disvoglia |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvoglia |
🔊
|
| noi | disvogliamo |
🔊
|
| voi | disvogliate |
🔊
|
| loro | disvogliano |
🔊
|
|
Tempo semplice
disvolere congiuntivo imperfetto |
||
| io | disvolessi |
🔊
|
| tu | disvolessi |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvolesse |
🔊
|
| noi | disvolessimo |
🔊
|
| voi | disvoleste |
🔊
|
| loro | disvolessero |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere congiuntivo passato |
||
| io | abbia disvoluto |
🔊
|
| tu | abbia disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | abbia disvoluto |
🔊
|
| noi | abbiamo disvoluto |
🔊
|
| voi | abbiate disvoluto |
🔊
|
| loro | abbiano disvoluto |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere congiuntivo trapassato |
||
| io | avessi disvoluto |
🔊
|
| tu | avessi disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avesse disvoluto |
🔊
|
| noi | avessimo disvoluto |
🔊
|
| voi | aveste disvoluto |
🔊
|
| loro | avessero disvoluto |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale disvolere. Konditionaalimuoto verbistä disvolere
|
Tempo semplice
disvolere condizionale presente |
||
| io | disvorrei |
🔊
|
| tu | disvorresti |
🔊
|
| lui/lei/Lei | disvorrebbe |
🔊
|
| noi | disvorremmo |
🔊
|
| voi | disvorreste |
🔊
|
| loro | disvorrebbero |
🔊
|
|
Tempo composto
disvolere condizionale passato |
||
| io | avrei disvoluto |
🔊
|
| tu | avresti disvoluto |
🔊
|
| lui/lei/Lei | avrebbe disvoluto |
🔊
|
| noi | avremmo disvoluto |
🔊
|
| voi | avreste disvoluto |
🔊
|
| loro | avrebbero disvoluto |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo disvolere. Imperatiivimuoto verbistä disvolere
disvolere imperativo |
||
| tu | disvuoi |
🔊
|
| noi | disvogliamo |
🔊
|
| voi | disvolete |
🔊
|
disvolere congiuntivo esortativo |
||
| Lei | disvoglia |
🔊
|
| Che lui/lei | disvoglia |
🔊
|
| Che loro | disvogliano |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!