🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Non dubitare della tua capacità.
    dubitare : epäillä
    du|bi||re : (accento grave)

    indicativo dubitare. Indikatiivimuoto verbistä dubitare


    Tempo semplice

    dubitare presente

    io dubito
    🔊
    tu dubiti
    🔊
    lui/lei/Lei dubita
    🔊
    noi dubitiamo
    🔊
    voi dubitate
    🔊
    loro dubitano
    🔊
    Tempo semplice

    dubitare imperfetto

    io dubitavo
    🔊
    tu dubitavi
    🔊
    lui/lei/Lei dubitava
    🔊
    noi dubitavamo
    🔊
    voi dubitavate
    🔊
    loro dubitavano
    🔊

    Tempo semplice

    dubitare futuro semplice

    io dubiterò
    🔊
    tu dubiterai
    🔊
    lui/lei/Lei dubiterà
    🔊
    noi dubiteremo
    🔊
    voi dubiterete
    🔊
    loro dubiteranno
    🔊
    Tempo semplice

    dubitare passato remoto

    io dubitai
    🔊
    tu dubitasti
    🔊
    lui/lei/Lei dubitò
    🔊
    noi dubitammo
    🔊
    voi dubitaste
    🔊
    loro dubitarono
    🔊

    Tempo composto

    dubitare futuro anteriore

    io avrò dubitato
    🔊
    tu avrai dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei avrà dubitato
    🔊
    noi avremo dubitato
    🔊
    voi avrete dubitato
    🔊
    loro avranno dubitato
    🔊
    Tempo composto

    dubitare passato prossimo

    io ho dubitato
    🔊
    tu hai dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei ha dubitato
    🔊
    noi abbiamo dubitato
    🔊
    voi avete dubitato
    🔊
    loro hanno dubitato
    🔊

    Tempo composto

    dubitare trapassato prossimo

    io avevo dubitato
    🔊
    tu avevi dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei aveva dubitato
    🔊
    noi avevamo dubitato
    🔊
    voi avevate dubitato
    🔊
    loro avevano dubitato
    🔊
    Tempo composto

    dubitare trapassato remoto

    io ebbi dubitato
    🔊
    tu avesti dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe dubitato
    🔊
    noi avemmo dubitato
    🔊
    voi aveste dubitato
    🔊
    loro ebbero dubitato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo dubitare. Potentiaalimuoto verbistä dubitare


    Tempo semplice

    dubitare congiuntivo presente

    io dubiti
    🔊
    tu dubiti
    🔊
    lui/lei/Lei dubiti
    🔊
    noi dubitiamo
    🔊
    voi dubitiate
    🔊
    loro dubitino
    🔊
    Tempo semplice

    dubitare congiuntivo imperfetto

    io dubitassi
    🔊
    tu dubitassi
    🔊
    lui/lei/Lei dubitasse
    🔊
    noi dubitassimo
    🔊
    voi dubitaste
    🔊
    loro dubitassero
    🔊

    Tempo composto

    dubitare congiuntivo passato

    io abbia dubitato
    🔊
    tu abbia dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei abbia dubitato
    🔊
    noi abbiamo dubitato
    🔊
    voi abbiate dubitato
    🔊
    loro abbiano dubitato
    🔊
    Tempo composto

    dubitare congiuntivo trapassato

    io avessi dubitato
    🔊
    tu avessi dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei avesse dubitato
    🔊
    noi avessimo dubitato
    🔊
    voi aveste dubitato
    🔊
    loro avessero dubitato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale dubitare. Konditionaalimuoto verbistä dubitare


    Tempo semplice

    dubitare condizionale presente

    io dubiterei
    🔊
    tu dubiteresti
    🔊
    lui/lei/Lei dubiterebbe
    🔊
    noi dubiteremmo
    🔊
    voi dubitereste
    🔊
    loro dubiterebbero
    🔊
    Tempo composto

    dubitare condizionale passato

    io avrei dubitato
    🔊
    tu avresti dubitato
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe dubitato
    🔊
    noi avremmo dubitato
    🔊
    voi avreste dubitato
    🔊
    loro avrebbero dubitato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo dubitare. Imperatiivimuoto verbistä dubitare


    dubitare imperativo

    tu dubita
    🔊
    noi dubitiamo
    🔊
    voi dubitate
    🔊

    dubitare congiuntivo esortativo

    Lei dubiti
    🔊
    Che lui/lei dubiti
    🔊
    Che loro dubitino
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!