🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Mi ha ferito con una parola dura.
    verbo irregolare
    fedire : rikkoa (tehdä vahinkoa)
    fe||re : (accento grave)

    indicativo fedire. Indikatiivimuoto verbistä fedire


    Tempo semplice

    fedire presente

    io fedisco
    🔊
    tu fedisci
    🔊
    lui/lei/Lei fedisce
    🔊
    noi fediamo
    🔊
    voi fedite
    🔊
    loro fediscono
    🔊
    Tempo semplice

    fedire imperfetto

    io fedivo
    🔊
    tu fedivi
    🔊
    lui/lei/Lei fediva
    🔊
    noi fedivamo
    🔊
    voi fedivate
    🔊
    loro fedivano
    🔊

    Tempo semplice

    fedire futuro semplice

    io fedirò
    🔊
    tu fedirai
    🔊
    lui/lei/Lei fedirà
    🔊
    noi fediremo
    🔊
    voi fedirete
    🔊
    loro fediranno
    🔊
    Tempo semplice

    fedire passato remoto

    io fedii
    🔊
    tu fedisti
    🔊
    lui/lei/Lei fedì
    🔊
    noi fedimmo
    🔊
    voi fediste
    🔊
    loro fedirono
    🔊

    Tempo composto

    fedire futuro anteriore

    io avrò fedito
    🔊
    tu avrai fedito
    🔊
    lui/lei/Lei avrà fedito
    🔊
    noi avremo fedito
    🔊
    voi avrete fedito
    🔊
    loro avranno fedito
    🔊
    Tempo composto

    fedire passato prossimo

    io ho fedito
    🔊
    tu hai fedito
    🔊
    lui/lei/Lei ha fedito
    🔊
    noi abbiamo fedito
    🔊
    voi avete fedito
    🔊
    loro hanno fedito
    🔊

    Tempo composto

    fedire trapassato prossimo

    io avevo fedito
    🔊
    tu avevi fedito
    🔊
    lui/lei/Lei aveva fedito
    🔊
    noi avevamo fedito
    🔊
    voi avevate fedito
    🔊
    loro avevano fedito
    🔊
    Tempo composto

    fedire trapassato remoto

    io ebbi fedito
    🔊
    tu avesti fedito
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe fedito
    🔊
    noi avemmo fedito
    🔊
    voi aveste fedito
    🔊
    loro ebbero fedito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo fedire. Potentiaalimuoto verbistä fedire


    Tempo semplice

    fedire congiuntivo presente

    io fedisca
    🔊
    tu fedisca
    🔊
    lui/lei/Lei fedisca
    🔊
    noi fediamo
    🔊
    voi fediate
    🔊
    loro fediscano
    🔊
    Tempo semplice

    fedire congiuntivo imperfetto

    io fedissi
    🔊
    tu fedissi
    🔊
    lui/lei/Lei fedisse
    🔊
    noi fedissimo
    🔊
    voi fediste
    🔊
    loro fedissero
    🔊

    Tempo composto

    fedire congiuntivo passato

    io abbia fedito
    🔊
    tu abbia fedito
    🔊
    lui/lei/Lei abbia fedito
    🔊
    noi abbiamo fedito
    🔊
    voi abbiate fedito
    🔊
    loro abbiano fedito
    🔊
    Tempo composto

    fedire congiuntivo trapassato

    io avessi fedito
    🔊
    tu avessi fedito
    🔊
    lui/lei/Lei avesse fedito
    🔊
    noi avessimo fedito
    🔊
    voi aveste fedito
    🔊
    loro avessero fedito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale fedire. Konditionaalimuoto verbistä fedire


    Tempo semplice

    fedire condizionale presente

    io fedirei
    🔊
    tu fediresti
    🔊
    lui/lei/Lei fedirebbe
    🔊
    noi fediremmo
    🔊
    voi fedireste
    🔊
    loro fedirebbero
    🔊
    Tempo composto

    fedire condizionale passato

    io avrei fedito
    🔊
    tu avresti fedito
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe fedito
    🔊
    noi avremmo fedito
    🔊
    voi avreste fedito
    🔊
    loro avrebbero fedito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo fedire. Imperatiivimuoto verbistä fedire


    fedire imperativo

    tu fedisci
    🔊
    noi fediamo
    🔊
    voi fedite
    🔊

    fedire congiuntivo esortativo

    Lei fedisca
    🔊
    Che lui/lei fedisca
    🔊
    Che loro fediscano
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!