🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Mi piace figliare le piante in primavera.
    figliare : lisätä
    fi|glià|re : (accento grave)

    indicativo figliare. Indikatiivimuoto verbistä figliare


    Tempo semplice

    figliare presente

    io figlio
    🔊
    tu figli
    🔊
    lui/lei/Lei figlia
    🔊
    noi figliamo
    🔊
    voi figliate
    🔊
    loro figliano
    🔊
    Tempo semplice

    figliare imperfetto

    io figliavo
    🔊
    tu figliavi
    🔊
    lui/lei/Lei figliava
    🔊
    noi figliavamo
    🔊
    voi figliavate
    🔊
    loro figliavano
    🔊

    Tempo semplice

    figliare futuro semplice

    io figlierò
    🔊
    tu figlierai
    🔊
    lui/lei/Lei figlierà
    🔊
    noi figlieremo
    🔊
    voi figlierete
    🔊
    loro figlieranno
    🔊
    Tempo semplice

    figliare passato remoto

    io figliai
    🔊
    tu figliasti
    🔊
    lui/lei/Lei figliò
    🔊
    noi figliammo
    🔊
    voi figliaste
    🔊
    loro figliarono
    🔊

    Tempo composto

    figliare futuro anteriore

    io avrò figliato
    🔊
    tu avrai figliato
    🔊
    lui/lei/Lei avrà figliato
    🔊
    noi avremo figliato
    🔊
    voi avrete figliato
    🔊
    loro avranno figliato
    🔊
    Tempo composto

    figliare passato prossimo

    io ho figliato
    🔊
    tu hai figliato
    🔊
    lui/lei/Lei ha figliato
    🔊
    noi abbiamo figliato
    🔊
    voi avete figliato
    🔊
    loro hanno figliato
    🔊

    Tempo composto

    figliare trapassato prossimo

    io avevo figliato
    🔊
    tu avevi figliato
    🔊
    lui/lei/Lei aveva figliato
    🔊
    noi avevamo figliato
    🔊
    voi avevate figliato
    🔊
    loro avevano figliato
    🔊
    Tempo composto

    figliare trapassato remoto

    io ebbi figliato
    🔊
    tu avesti figliato
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe figliato
    🔊
    noi avemmo figliato
    🔊
    voi aveste figliato
    🔊
    loro ebbero figliato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo figliare. Potentiaalimuoto verbistä figliare


    Tempo semplice

    figliare congiuntivo presente

    io figli
    🔊
    tu figli
    🔊
    lui/lei/Lei figli
    🔊
    noi figliamo
    🔊
    voi figliate
    🔊
    loro figlino
    🔊
    Tempo semplice

    figliare congiuntivo imperfetto

    io figliassi
    🔊
    tu figliassi
    🔊
    lui/lei/Lei figliasse
    🔊
    noi figliassimo
    🔊
    voi figliaste
    🔊
    loro figliassero
    🔊

    Tempo composto

    figliare congiuntivo passato

    io abbia figliato
    🔊
    tu abbia figliato
    🔊
    lui/lei/Lei abbia figliato
    🔊
    noi abbiamo figliato
    🔊
    voi abbiate figliato
    🔊
    loro abbiano figliato
    🔊
    Tempo composto

    figliare congiuntivo trapassato

    io avessi figliato
    🔊
    tu avessi figliato
    🔊
    lui/lei/Lei avesse figliato
    🔊
    noi avessimo figliato
    🔊
    voi aveste figliato
    🔊
    loro avessero figliato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale figliare. Konditionaalimuoto verbistä figliare


    Tempo semplice

    figliare condizionale presente

    io figlierei
    🔊
    tu figlieresti
    🔊
    lui/lei/Lei figlierebbe
    🔊
    noi figlieremmo
    🔊
    voi figliereste
    🔊
    loro figlierebbero
    🔊
    Tempo composto

    figliare condizionale passato

    io avrei figliato
    🔊
    tu avresti figliato
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe figliato
    🔊
    noi avremmo figliato
    🔊
    voi avreste figliato
    🔊
    loro avrebbero figliato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo figliare. Imperatiivimuoto verbistä figliare


    figliare imperativo

    tu figlia
    🔊
    noi figliamo
    🔊
    voi figliate
    🔊

    figliare congiuntivo esortativo

    Lei figli
    🔊
    Che lui/lei figli
    🔊
    Che loro figlino
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!