Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Il suo atteggiamento ha cominciato a infurbire gli altri.
infurbire : huonontaa (tehdä huonommaksi)
in|fur|bì|re
: (accento grave)
indicativo infurbire. Indikatiivimuoto verbistä infurbire
Tempo semplice
infurbire presente |
||
io | infurbisco |
🔊
|
tu | infurbisci |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbisce |
🔊
|
noi | infurbiamo |
🔊
|
voi | infurbite |
🔊
|
loro | infurbiscono |
🔊
|
Tempo semplice
infurbire imperfetto |
||
io | infurbivo |
🔊
|
tu | infurbivi |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbiva |
🔊
|
noi | infurbivamo |
🔊
|
voi | infurbivate |
🔊
|
loro | infurbivano |
🔊
|
Tempo semplice
infurbire futuro semplice |
||
io | infurbirò |
🔊
|
tu | infurbirai |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbirà |
🔊
|
noi | infurbiremo |
🔊
|
voi | infurbirete |
🔊
|
loro | infurbiranno |
🔊
|
Tempo semplice
infurbire passato remoto |
||
io | infurbii |
🔊
|
tu | infurbisti |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbì |
🔊
|
noi | infurbimmo |
🔊
|
voi | infurbiste |
🔊
|
loro | infurbirono |
🔊
|
Tempo composto
infurbire futuro anteriore |
||
io | avrò infurbito |
🔊
|
tu | avrai infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrà infurbito |
🔊
|
noi | avremo infurbito |
🔊
|
voi | avrete infurbito |
🔊
|
loro | avranno infurbito |
🔊
|
Tempo composto
infurbire passato prossimo |
||
io | ho infurbito |
🔊
|
tu | hai infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | ha infurbito |
🔊
|
noi | abbiamo infurbito |
🔊
|
voi | avete infurbito |
🔊
|
loro | hanno infurbito |
🔊
|
Tempo composto
infurbire trapassato prossimo |
||
io | avevo infurbito |
🔊
|
tu | avevi infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | aveva infurbito |
🔊
|
noi | avevamo infurbito |
🔊
|
voi | avevate infurbito |
🔊
|
loro | avevano infurbito |
🔊
|
Tempo composto
infurbire trapassato remoto |
||
io | ebbi infurbito |
🔊
|
tu | avesti infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | ebbe infurbito |
🔊
|
noi | avemmo infurbito |
🔊
|
voi | aveste infurbito |
🔊
|
loro | ebbero infurbito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo infurbire. Potentiaalimuoto verbistä infurbire
Tempo semplice
infurbire congiuntivo presente |
||
io | infurbisca |
🔊
|
tu | infurbisca |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbisca |
🔊
|
noi | infurbiamo |
🔊
|
voi | infurbiate |
🔊
|
loro | infurbiscano |
🔊
|
Tempo semplice
infurbire congiuntivo imperfetto |
||
io | infurbissi |
🔊
|
tu | infurbissi |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbisse |
🔊
|
noi | infurbissimo |
🔊
|
voi | infurbiste |
🔊
|
loro | infurbissero |
🔊
|
Tempo composto
infurbire congiuntivo passato |
||
io | abbia infurbito |
🔊
|
tu | abbia infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | abbia infurbito |
🔊
|
noi | abbiamo infurbito |
🔊
|
voi | abbiate infurbito |
🔊
|
loro | abbiano infurbito |
🔊
|
Tempo composto
infurbire congiuntivo trapassato |
||
io | avessi infurbito |
🔊
|
tu | avessi infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | avesse infurbito |
🔊
|
noi | avessimo infurbito |
🔊
|
voi | aveste infurbito |
🔊
|
loro | avessero infurbito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale infurbire. Konditionaalimuoto verbistä infurbire
Tempo semplice
infurbire condizionale presente |
||
io | infurbirei |
🔊
|
tu | infurbiresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | infurbirebbe |
🔊
|
noi | infurbiremmo |
🔊
|
voi | infurbireste |
🔊
|
loro | infurberebbero |
🔊
|
Tempo composto
infurbire condizionale passato |
||
io | avrei infurbito |
🔊
|
tu | avresti infurbito |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrebbe infurbito |
🔊
|
noi | avremmo infurbito |
🔊
|
voi | avreste infurbito |
🔊
|
loro | avrebbero infurbito |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo infurbire. Imperatiivimuoto verbistä infurbire
infurbire imperativo |
||
tu | infurbi |
🔊
|
noi | infurbiamo |
🔊
|
voi | infurbite |
🔊
|
infurbire congiuntivo esortativo |
||
Lei | infurbisca |
🔊
|
Che lui/lei | infurbisca |
🔊
|
Che loro | infurbiscano |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!