Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Il mistero ha intrigato tutti i partecipanti.
intrigare : hämmentää (tehdä epäselväksi)
in|tri|gà|re
: (accento grave)
indicativo intrigare. Indikatiivimuoto verbistä intrigare
Tempo semplice
intrigare presente |
||
io | intrigo |
🔊
|
tu | intrighi |
🔊
|
lui/lei/Lei | intriga |
🔊
|
noi | intrighiamo |
🔊
|
voi | intrigate |
🔊
|
loro | intrigano |
🔊
|
Tempo semplice
intrigare imperfetto |
||
io | intrigavo |
🔊
|
tu | intrigavi |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrigava |
🔊
|
noi | intrigavamo |
🔊
|
voi | intrigavate |
🔊
|
loro | intrigavano |
🔊
|
Tempo semplice
intrigare futuro semplice |
||
io | intrigherò |
🔊
|
tu | intrigherai |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrigherà |
🔊
|
noi | intrigheremo |
🔊
|
voi | intrigherete |
🔊
|
loro | intrigheranno |
🔊
|
Tempo semplice
intrigare passato remoto |
||
io | intrigai |
🔊
|
tu | intrigasti |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrigò |
🔊
|
noi | intrigammo |
🔊
|
voi | intrigaste |
🔊
|
loro | intrigarono |
🔊
|
Tempo composto
intrigare futuro anteriore |
||
io | avrò intrigato |
🔊
|
tu | avrai intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrà intrigato |
🔊
|
noi | avremo intrigato |
🔊
|
voi | avrete intrigato |
🔊
|
loro | avranno intrigato |
🔊
|
Tempo composto
intrigare passato prossimo |
||
io | ho intrigato |
🔊
|
tu | hai intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ha intrigato |
🔊
|
noi | abbiamo intrigato |
🔊
|
voi | avete intrigato |
🔊
|
loro | hanno intrigato |
🔊
|
Tempo composto
intrigare trapassato prossimo |
||
io | avevo intrigato |
🔊
|
tu | avevi intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | aveva intrigato |
🔊
|
noi | avevamo intrigato |
🔊
|
voi | avevate intrigato |
🔊
|
loro | avevano intrigato |
🔊
|
Tempo composto
intrigare trapassato remoto |
||
io | ebbi intrigato |
🔊
|
tu | avesti intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ebbe intrigato |
🔊
|
noi | avemmo intrigato |
🔊
|
voi | aveste intrigato |
🔊
|
loro | ebbero intrigato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo intrigare. Potentiaalimuoto verbistä intrigare
Tempo semplice
intrigare congiuntivo presente |
||
io | intrighi |
🔊
|
tu | intrighi |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrighi |
🔊
|
noi | intrighiamo |
🔊
|
voi | intrighiate |
🔊
|
loro | intrighino |
🔊
|
Tempo semplice
intrigare congiuntivo imperfetto |
||
io | intrigassi |
🔊
|
tu | intrigassi |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrigasse |
🔊
|
noi | intrigassimo |
🔊
|
voi | intrigaste |
🔊
|
loro | intrigassero |
🔊
|
Tempo composto
intrigare congiuntivo passato |
||
io | abbia intrigato |
🔊
|
tu | abbia intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | abbia intrigato |
🔊
|
noi | abbiamo intrigato |
🔊
|
voi | abbiate intrigato |
🔊
|
loro | abbiano intrigato |
🔊
|
Tempo composto
intrigare congiuntivo trapassato |
||
io | avessi intrigato |
🔊
|
tu | avessi intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avesse intrigato |
🔊
|
noi | avessimo intrigato |
🔊
|
voi | aveste intrigato |
🔊
|
loro | avessero intrigato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale intrigare. Konditionaalimuoto verbistä intrigare
Tempo semplice
intrigare condizionale presente |
||
io | intrigherei |
🔊
|
tu | intrigheresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | intrigherebbe |
🔊
|
noi | intrigheremmo |
🔊
|
voi | intrighereste |
🔊
|
loro | intrigherebbero |
🔊
|
Tempo composto
intrigare condizionale passato |
||
io | avrei intrigato |
🔊
|
tu | avresti intrigato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrebbe intrigato |
🔊
|
noi | avremmo intrigato |
🔊
|
voi | avreste intrigato |
🔊
|
loro | avrebbero intrigato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo intrigare. Imperatiivimuoto verbistä intrigare
intrigare imperativo |
||
tu | intriga |
🔊
|
noi | intrighiamo |
🔊
|
voi | intrigate |
🔊
|
intrigare congiuntivo esortativo |
||
Lei | intrighi |
🔊
|
Che lui/lei | intrighi |
🔊
|
Che loro | intrighino |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!