Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
L’avvocato ha postulato una causa contro l’imputato.
postulare : esittää (esittää väitteitä)
po|stu|là|re
: (accento grave)
indicativo postulare. Indikatiivimuoto verbistä postulare
Tempo semplice
postulare presente |
||
io | postulo |
🔊
|
tu | postuli |
🔊
|
lui/lei/Lei | postula |
🔊
|
noi | postuliamo |
🔊
|
voi | postulate |
🔊
|
loro | postulano |
🔊
|
Tempo semplice
postulare imperfetto |
||
io | postulavo |
🔊
|
tu | postulavi |
🔊
|
lui/lei/Lei | postulava |
🔊
|
noi | postulavamo |
🔊
|
voi | postulavate |
🔊
|
loro | postulavano |
🔊
|
Tempo semplice
postulare futuro semplice |
||
io | postulerò |
🔊
|
tu | postulerai |
🔊
|
lui/lei/Lei | postulerà |
🔊
|
noi | postuleremo |
🔊
|
voi | postulerete |
🔊
|
loro | postuleranno |
🔊
|
Tempo semplice
postulare passato remoto |
||
io | postulai |
🔊
|
tu | postulasti |
🔊
|
lui/lei/Lei | postulò |
🔊
|
noi | postulammo |
🔊
|
voi | postulaste |
🔊
|
loro | postularono |
🔊
|
Tempo composto
postulare futuro anteriore |
||
io | avrò postulato |
🔊
|
tu | avrai postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrà postulato |
🔊
|
noi | avremo postulato |
🔊
|
voi | avrete postulato |
🔊
|
loro | avranno postulato |
🔊
|
Tempo composto
postulare passato prossimo |
||
io | ho postulato |
🔊
|
tu | hai postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ha postulato |
🔊
|
noi | abbiamo postulato |
🔊
|
voi | avete postulato |
🔊
|
loro | hanno postulato |
🔊
|
Tempo composto
postulare trapassato prossimo |
||
io | avevo postulato |
🔊
|
tu | avevi postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | aveva postulato |
🔊
|
noi | avevamo postulato |
🔊
|
voi | avevate postulato |
🔊
|
loro | avevano postulato |
🔊
|
Tempo composto
postulare trapassato remoto |
||
io | ebbi postulato |
🔊
|
tu | avesti postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ebbe postulato |
🔊
|
noi | avemmo postulato |
🔊
|
voi | aveste postulato |
🔊
|
loro | ebbero postulato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo postulare. Potentiaalimuoto verbistä postulare
Tempo semplice
postulare congiuntivo presente |
||
io | postuli |
🔊
|
tu | postuli |
🔊
|
lui/lei/Lei | postuli |
🔊
|
noi | postuliamo |
🔊
|
voi | postuliate |
🔊
|
loro | postulino |
🔊
|
Tempo semplice
postulare congiuntivo imperfetto |
||
io | postulassi |
🔊
|
tu | postulassi |
🔊
|
lui/lei/Lei | postulasse |
🔊
|
noi | postulassimo |
🔊
|
voi | postulaste |
🔊
|
loro | postulassero |
🔊
|
Tempo composto
postulare congiuntivo passato |
||
io | abbia postulato |
🔊
|
tu | abbia postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | abbia postulato |
🔊
|
noi | abbiamo postulato |
🔊
|
voi | abbiate postulato |
🔊
|
loro | abbiano postulato |
🔊
|
Tempo composto
postulare congiuntivo trapassato |
||
io | avessi postulato |
🔊
|
tu | avessi postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avesse postulato |
🔊
|
noi | avessimo postulato |
🔊
|
voi | aveste postulato |
🔊
|
loro | avessero postulato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale postulare. Konditionaalimuoto verbistä postulare
Tempo semplice
postulare condizionale presente |
||
io | postulerei |
🔊
|
tu | postuleresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | postulerebbe |
🔊
|
noi | postuleremmo |
🔊
|
voi | postulereste |
🔊
|
loro | postulerebbero |
🔊
|
Tempo composto
postulare condizionale passato |
||
io | avrei postulato |
🔊
|
tu | avresti postulato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrebbe postulato |
🔊
|
noi | avremmo postulato |
🔊
|
voi | avreste postulato |
🔊
|
loro | avrebbero postulato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo postulare. Imperatiivimuoto verbistä postulare
postulare imperativo |
||
tu | postula |
🔊
|
noi | postuliamo |
🔊
|
voi | postulate |
🔊
|
postulare congiuntivo esortativo |
||
Lei | postuli |
🔊
|
Che lui/lei | postuli |
🔊
|
Che loro | postulino |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!