🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Le vecchie porte hanno cominciato a scricchiolare.
    scricchiolare : narskua (Aiheuttaa narisevaa ääntä, vinkua)
    scric|chio||re : (accento grave)

    indicativo scricchiolare. Indikatiivimuoto verbistä scricchiolare


    Tempo semplice

    scricchiolare presente

    io scricchiolo
    🔊
    tu scricchioli
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiola
    🔊
    noi scricchioliamo
    🔊
    voi scricchiolate
    🔊
    loro scricchiolano
    🔊
    Tempo semplice

    scricchiolare imperfetto

    io scricchiolavo
    🔊
    tu scricchiolavi
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiolava
    🔊
    noi scricchiolavamo
    🔊
    voi scricchiolavate
    🔊
    loro scricchiolavano
    🔊

    Tempo semplice

    scricchiolare futuro semplice

    io scricchiolerò
    🔊
    tu scricchiolerai
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiolerà
    🔊
    noi scricchioleremo
    🔊
    voi scricchiolerete
    🔊
    loro scricchioleranno
    🔊
    Tempo semplice

    scricchiolare passato remoto

    io scricchiolai
    🔊
    tu scricchiolasti
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiolò
    🔊
    noi scricchiolammo
    🔊
    voi scricchiolaste
    🔊
    loro scricchiolarono
    🔊

    Tempo composto

    scricchiolare futuro anteriore

    io avrò scricchiolato
    🔊
    tu avrai scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei avrà scricchiolato
    🔊
    noi avremo scricchiolato
    🔊
    voi avrete scricchiolato
    🔊
    loro avranno scricchiolato
    🔊
    Tempo composto

    scricchiolare passato prossimo

    io ho scricchiolato
    🔊
    tu hai scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei ha scricchiolato
    🔊
    noi abbiamo scricchiolato
    🔊
    voi avete scricchiolato
    🔊
    loro hanno scricchiolato
    🔊

    Tempo composto

    scricchiolare trapassato prossimo

    io avevo scricchiolato
    🔊
    tu avevi scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei aveva scricchiolato
    🔊
    noi avevamo scricchiolato
    🔊
    voi avevate scricchiolato
    🔊
    loro avevano scricchiolato
    🔊
    Tempo composto

    scricchiolare trapassato remoto

    io ebbi scricchiolato
    🔊
    tu avesti scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe scricchiolato
    🔊
    noi avemmo scricchiolato
    🔊
    voi aveste scricchiolato
    🔊
    loro ebbero scricchiolato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo scricchiolare. Potentiaalimuoto verbistä scricchiolare


    Tempo semplice

    scricchiolare congiuntivo presente

    io scricchioli
    🔊
    tu scricchioli
    🔊
    lui/lei/Lei scricchioli
    🔊
    noi scricchioliamo
    🔊
    voi scricchioliate
    🔊
    loro scricchiolino
    🔊
    Tempo semplice

    scricchiolare congiuntivo imperfetto

    io scricchiolassi
    🔊
    tu scricchiolassi
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiolasse
    🔊
    noi scricchiolassimo
    🔊
    voi scricchiolaste
    🔊
    loro scricchiolassero
    🔊

    Tempo composto

    scricchiolare congiuntivo passato

    io abbia scricchiolato
    🔊
    tu abbia scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei abbia scricchiolato
    🔊
    noi abbiamo scricchiolato
    🔊
    voi abbiate scricchiolato
    🔊
    loro abbiano scricchiolato
    🔊
    Tempo composto

    scricchiolare congiuntivo trapassato

    io avessi scricchiolato
    🔊
    tu avessi scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei avesse scricchiolato
    🔊
    noi avessimo scricchiolato
    🔊
    voi aveste scricchiolato
    🔊
    loro avessero scricchiolato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale scricchiolare. Konditionaalimuoto verbistä scricchiolare


    Tempo semplice

    scricchiolare condizionale presente

    io scricchiolerei
    🔊
    tu scricchioleresti
    🔊
    lui/lei/Lei scricchiolerebbe
    🔊
    noi scricchioleremmo
    🔊
    voi scricchiolereste
    🔊
    loro scricchiolerebbero
    🔊
    Tempo composto

    scricchiolare condizionale passato

    io avrei scricchiolato
    🔊
    tu avresti scricchiolato
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe scricchiolato
    🔊
    noi avremmo scricchiolato
    🔊
    voi avreste scricchiolato
    🔊
    loro avrebbero scricchiolato
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo scricchiolare. Imperatiivimuoto verbistä scricchiolare


    scricchiolare imperativo

    tu scricchiola
    🔊
    noi scricchioliamo
    🔊
    voi scricchiolate
    🔊

    scricchiolare congiuntivo esortativo

    Lei scricchioli
    🔊
    Che lui/lei scricchioli
    🔊
    Che loro scricchiolino
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!