🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Non sopire troppo, fai una pausa.
    sopire : tukahduttaa (Hillitä, estää kehitys)
    so||re : (accento grave)

    indicativo sopire. Indikatiivimuoto verbistä sopire


    Tempo semplice

    sopire presente

    io sopisco
    🔊
    tu sopisci
    🔊
    lui/lei/Lei sopisce
    🔊
    noi sopiamo
    🔊
    voi sopite
    🔊
    loro sopiscono
    🔊
    Tempo semplice

    sopire imperfetto

    io sopivo
    🔊
    tu sopivi
    🔊
    lui/lei/Lei sopiva
    🔊
    noi sopivamo
    🔊
    voi sopivate
    🔊
    loro sopivano
    🔊

    Tempo semplice

    sopire futuro semplice

    io sopirò
    🔊
    tu sopirai
    🔊
    lui/lei/Lei sopirà
    🔊
    noi sopiremo
    🔊
    voi sopirete
    🔊
    loro sopiranno
    🔊
    Tempo semplice

    sopire passato remoto

    io sopii
    🔊
    tu sopisti
    🔊
    lui/lei/Lei sopì
    🔊
    noi sopimmo
    🔊
    voi sopiste
    🔊
    loro sopirono
    🔊

    Tempo composto

    sopire futuro anteriore

    io avrò sopito
    🔊
    tu avrai sopito
    🔊
    lui/lei/Lei avrà sopito
    🔊
    noi avremo sopito
    🔊
    voi avrete sopito
    🔊
    loro avranno sopito
    🔊
    Tempo composto

    sopire passato prossimo

    io ho sopito
    🔊
    tu hai sopito
    🔊
    lui/lei/Lei ha sopito
    🔊
    noi abbiamo sopito
    🔊
    voi avete sopito
    🔊
    loro hanno sopito
    🔊

    Tempo composto

    sopire trapassato prossimo

    io avevo sopito
    🔊
    tu avevi sopito
    🔊
    lui/lei/Lei aveva sopito
    🔊
    noi avevamo sopito
    🔊
    voi avevate sopito
    🔊
    loro avevano sopito
    🔊
    Tempo composto

    sopire trapassato remoto

    io ebbi sopito
    🔊
    tu avesti sopito
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe sopito
    🔊
    noi avemmo sopito
    🔊
    voi aveste sopito
    🔊
    loro ebbero sopito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo sopire. Potentiaalimuoto verbistä sopire


    Tempo semplice

    sopire congiuntivo presente

    io sopisca
    🔊
    tu sopisca
    🔊
    lui/lei/Lei sopisca
    🔊
    noi sopiamo
    🔊
    voi sopiate
    🔊
    loro sopiscano
    🔊
    Tempo semplice

    sopire congiuntivo imperfetto

    io sopissi
    🔊
    tu sopissi
    🔊
    lui/lei/Lei sopisse
    🔊
    noi sopissimo
    🔊
    voi sopiste
    🔊
    loro sopissero
    🔊

    Tempo composto

    sopire congiuntivo passato

    io abbia sopito
    🔊
    tu abbia sopito
    🔊
    lui/lei/Lei abbia sopito
    🔊
    noi abbiamo sopito
    🔊
    voi abbiate sopito
    🔊
    loro abbiano sopito
    🔊
    Tempo composto

    sopire congiuntivo trapassato

    io avessi sopito
    🔊
    tu avessi sopito
    🔊
    lui/lei/Lei avesse sopito
    🔊
    noi avessimo sopito
    🔊
    voi aveste sopito
    🔊
    loro avessero sopito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale sopire. Konditionaalimuoto verbistä sopire


    Tempo semplice

    sopire condizionale presente

    io sopirei
    🔊
    tu sopiresti
    🔊
    lui/lei/Lei sopirebbe
    🔊
    noi sopiremmo
    🔊
    voi sopireste
    🔊
    loro soperebbero
    🔊
    Tempo composto

    sopire condizionale passato

    io avrei sopito
    🔊
    tu avresti sopito
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe sopito
    🔊
    noi avremmo sopito
    🔊
    voi avreste sopito
    🔊
    loro avrebbero sopito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo sopire. Imperatiivimuoto verbistä sopire


    sopire imperativo

    tu sopi
    🔊
    noi sopiamo
    🔊
    voi sopite
    🔊

    sopire congiuntivo esortativo

    Lei sopisca
    🔊
    Che lui/lei sopisca
    🔊
    Che loro sopiscano
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!