Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
Il bambino ha strillato per chiedere aiuto.
strillare : huutaa (Ääntää kovaa, kiljua)
stril|là|re
: (accento grave)
indicativo strillare. Indikatiivimuoto verbistä strillare
Tempo semplice
strillare presente |
||
io | strillo |
🔊
|
tu | strilli |
🔊
|
lui/lei/Lei | strilla |
🔊
|
noi | strilliamo |
🔊
|
voi | strillate |
🔊
|
loro | strillano |
🔊
|
Tempo semplice
strillare imperfetto |
||
io | strillavo |
🔊
|
tu | strillavi |
🔊
|
lui/lei/Lei | strillava |
🔊
|
noi | strillavamo |
🔊
|
voi | strillavate |
🔊
|
loro | strillavano |
🔊
|
Tempo semplice
strillare futuro semplice |
||
io | strillerò |
🔊
|
tu | strillerai |
🔊
|
lui/lei/Lei | strillerà |
🔊
|
noi | strilleremo |
🔊
|
voi | strillerete |
🔊
|
loro | strilleranno |
🔊
|
Tempo semplice
strillare passato remoto |
||
io | strillai |
🔊
|
tu | strillasti |
🔊
|
lui/lei/Lei | strillò |
🔊
|
noi | strillammo |
🔊
|
voi | strillaste |
🔊
|
loro | strillarono |
🔊
|
Tempo composto
strillare futuro anteriore |
||
io | avrò strillato |
🔊
|
tu | avrai strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrà strillato |
🔊
|
noi | avremo strillato |
🔊
|
voi | avrete strillato |
🔊
|
loro | avranno strillato |
🔊
|
Tempo composto
strillare passato prossimo |
||
io | ho strillato |
🔊
|
tu | hai strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ha strillato |
🔊
|
noi | abbiamo strillato |
🔊
|
voi | avete strillato |
🔊
|
loro | hanno strillato |
🔊
|
Tempo composto
strillare trapassato prossimo |
||
io | avevo strillato |
🔊
|
tu | avevi strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | aveva strillato |
🔊
|
noi | avevamo strillato |
🔊
|
voi | avevate strillato |
🔊
|
loro | avevano strillato |
🔊
|
Tempo composto
strillare trapassato remoto |
||
io | ebbi strillato |
🔊
|
tu | avesti strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | ebbe strillato |
🔊
|
noi | avemmo strillato |
🔊
|
voi | aveste strillato |
🔊
|
loro | ebbero strillato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)
Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.
congiuntivo strillare. Potentiaalimuoto verbistä strillare
Tempo semplice
strillare congiuntivo presente |
||
io | strilli |
🔊
|
tu | strilli |
🔊
|
lui/lei/Lei | strilli |
🔊
|
noi | strilliamo |
🔊
|
voi | strilliate |
🔊
|
loro | strillino |
🔊
|
Tempo semplice
strillare congiuntivo imperfetto |
||
io | strillassi |
🔊
|
tu | strillassi |
🔊
|
lui/lei/Lei | strillasse |
🔊
|
noi | strillassimo |
🔊
|
voi | strillaste |
🔊
|
loro | strillassero |
🔊
|
Tempo composto
strillare congiuntivo passato |
||
io | abbia strillato |
🔊
|
tu | abbia strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | abbia strillato |
🔊
|
noi | abbiamo strillato |
🔊
|
voi | abbiate strillato |
🔊
|
loro | abbiano strillato |
🔊
|
Tempo composto
strillare congiuntivo trapassato |
||
io | avessi strillato |
🔊
|
tu | avessi strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avesse strillato |
🔊
|
noi | avessimo strillato |
🔊
|
voi | aveste strillato |
🔊
|
loro | avessero strillato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)
Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.
condizionale strillare. Konditionaalimuoto verbistä strillare
Tempo semplice
strillare condizionale presente |
||
io | strillerei |
🔊
|
tu | strilleresti |
🔊
|
lui/lei/Lei | strillerebbe |
🔊
|
noi | strilleremmo |
🔊
|
voi | strillereste |
🔊
|
loro | strillerebbero |
🔊
|
Tempo composto
strillare condizionale passato |
||
io | avrei strillato |
🔊
|
tu | avresti strillato |
🔊
|
lui/lei/Lei | avrebbe strillato |
🔊
|
noi | avremmo strillato |
🔊
|
voi | avreste strillato |
🔊
|
loro | avrebbero strillato |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)
Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.
imperativo strillare. Imperatiivimuoto verbistä strillare
strillare imperativo |
||
tu | strilla |
🔊
|
noi | strilliamo |
🔊
|
voi | strillate |
🔊
|
strillare congiuntivo esortativo |
||
Lei | strilli |
🔊
|
Che lui/lei | strilli |
🔊
|
Che loro | strillino |
🔊
|
Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)
Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.
Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!
Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!