🔍
    sense 2v
    sense 1v
    Italian kielessä on neljä pääasiallista verbin modusta: indikatiivi, konjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi.
    Jokaisella niistä ilmaistaan erilaisia aikomuksia, toimia ja tiloja. Indikatiivi auttaa puhumaan tosiasioista, konjunktiivi — epäilyistä ja toiveista, konditionaali — hypoteettisista tilanteista, ja imperatiivi — käskyistä ja pyynnöistä.
    Kyky taivuttaa verbit oikein jokaisessa näistä moduksista mahdollistaa monenlaisten ajatusten ja tunteiden helpon ilmaisemisen arkikeskusteluissa.
    Ho sentito un rumore forte, ma non sono riuscito a udire bene.
    verbo irregolare
    udire : kuulla (ottaa ääni)
    u||re : (accento grave)

    indicativo udire. Indikatiivimuoto verbistä udire


    Tempo semplice

    udire presente

    io odo
    🔊
    tu odi
    🔊
    lui/lei/Lei ode
    🔊
    noi udiamo
    🔊
    voi udite
    🔊
    loro odono
    🔊
    Tempo semplice

    udire imperfetto

    io udivo
    🔊
    tu udivi
    🔊
    lui/lei/Lei udiva
    🔊
    noi udivamo
    🔊
    voi udivate
    🔊
    loro udivano
    🔊

    Tempo semplice

    udire futuro semplice

    io udirò
    🔊
    tu udirai
    🔊
    lui/lei/Lei udirà
    🔊
    noi udiremo
    🔊
    voi udirete
    🔊
    loro udiranno
    🔊
    Tempo semplice

    udire passato remoto

    io udii
    🔊
    tu udisti
    🔊
    lui/lei/Lei udì
    🔊
    noi udimmo
    🔊
    voi udiste
    🔊
    loro udirono
    🔊

    Tempo composto

    udire futuro anteriore

    io avrò udito
    🔊
    tu avrai udito
    🔊
    lui/lei/Lei avrà udito
    🔊
    noi avremo udito
    🔊
    voi avrete udito
    🔊
    loro avranno udito
    🔊
    Tempo composto

    udire passato prossimo

    io ho udito
    🔊
    tu hai udito
    🔊
    lui/lei/Lei ha udito
    🔊
    noi abbiamo udito
    🔊
    voi avete udito
    🔊
    loro hanno udito
    🔊

    Tempo composto

    udire trapassato prossimo

    io avevo udito
    🔊
    tu avevi udito
    🔊
    lui/lei/Lei aveva udito
    🔊
    noi avevamo udito
    🔊
    voi avevate udito
    🔊
    loro avevano udito
    🔊
    Tempo composto

    udire trapassato remoto

    io ebbi udito
    🔊
    tu avesti udito
    🔊
    lui/lei/Lei ebbe udito
    🔊
    noi avemmo udito
    🔊
    voi aveste udito
    🔊
    loro ebbero udito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien indikatiivimuodosta (Indicativo)

    Indikatiivi (Indicativo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia, tiloja tai tapahtumia, joita pidetään todellisina tai varmoina.
    Sitä käytetään faktojen, päivittäisten rutiinien ja objektiivisten tilanteiden kuvaamiseen.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Io vado al mercato" tai "Loro studiano per l'esame", havainnollistavat indikatiivin käyttöä konkreettisen tiedon ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan taivuttaa eri aikamuodoissa, kuten preesensissä, imperfektissä ja futuurissa, mikä mahdollistaa toiminnan ajankohdan tarkan ilmaisemisen. Indikatiivin ymmärtäminen on tärkeää tehokkaassa kommunikoinnissa ja italian kielen vivahteiden ymmärtämisessä.

    congiuntivo udire. Potentiaalimuoto verbistä udire


    Tempo semplice

    udire congiuntivo presente

    io oda
    🔊
    tu oda
    🔊
    lui/lei/Lei oda
    🔊
    noi udiamo
    🔊
    voi udiate
    🔊
    loro odano
    🔊
    Tempo semplice

    udire congiuntivo imperfetto

    io udissi
    🔊
    tu udissi
    🔊
    lui/lei/Lei udisse
    🔊
    noi udissimo
    🔊
    voi udiste
    🔊
    loro udissero
    🔊

    Tempo composto

    udire congiuntivo passato

    io abbia udito
    🔊
    tu abbia udito
    🔊
    lui/lei/Lei abbia udito
    🔊
    noi abbiamo udito
    🔊
    voi abbiate udito
    🔊
    loro abbiano udito
    🔊
    Tempo composto

    udire congiuntivo trapassato

    io avessi udito
    🔊
    tu avessi udito
    🔊
    lui/lei/Lei avesse udito
    🔊
    noi avessimo udito
    🔊
    voi aveste udito
    🔊
    loro avessero udito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien subjunktiivimuodosta (Congiuntivo)

    Konjunktiivi (Congiuntivo) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään epävarmuuden, toiveiden, tunteiden ja hypoteettisten tilanteiden ilmaisemiseen.
    Sitä käytetään, kun puhutaan toimista, jotka eivät ole varmoja tai todellisia, kuten epäilyksissä tai mahdollisuuksissa.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Spero che tu venga" tai "Se avessi tempo, partirei", havainnollistavat konjunktiivin käyttöä sieluntilojen tai olosuhteista riippuvien tapahtumien ilmaisemiseen.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä sävyjen ilmaisemisessa ja monimutkaisten ajatusten esittämisessä italian kielessä.

    condizionale udire. Konditionaalimuoto verbistä udire


    Tempo semplice

    udire condizionale presente

    io udrei,udirei
    🔊
    tu udresti,udiresti
    🔊
    lui/lei/Lei udrebbe,udirebbe
    🔊
    noi udremmo,udiremmo
    🔊
    voi udreste,udireste
    🔊
    loro udrebbero,udirebbero
    🔊
    Tempo composto

    udire condizionale passato

    io avrei udito
    🔊
    tu avresti udito
    🔊
    lui/lei/Lei avrebbe udito
    🔊
    noi avremmo udito
    🔊
    voi avreste udito
    🔊
    loro avrebbero udito
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien konditionaalimuodosta (Condizionale)

    Konditionaali (Condizionale) on yksi italian kielen päämoduksista, jota käytetään ilmaisemaan toimia tai tiloja, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Sitä käytetään usein toiveiden, pyyntöjen tai hypoteettisten tilanteiden muotoiluun, jotka eivät ole varmoja.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Vorrei un caffè" tai "Se avessi più tempo, viaggerei di più", havainnollistavat, miten konditionaalia käytetään tilanteiden ilmaisemiseen, jotka riippuvat tietyistä olosuhteista.
    Tätä modusta voidaan käyttää eri aikamuodoissa, kuten preesensissä ja imperfektissä, ja se on tärkeä selkeässä kommunikoinnissa ja monimutkaisten ajatusten ilmaisemisessa italian kielessä.

    imperativo udire. Imperatiivimuoto verbistä udire


    udire imperativo

    tu odi
    🔊
    noi udiamo
    🔊
    voi udite
    🔊

    udire congiuntivo esortativo

    Lei oda
    🔊
    Che lui/lei oda
    🔊
    Che loro odano
    🔊

    Yleistä tietoa italialaisten verbien käskymuodosta (Imperativo)

    Imperatiivi (Imperativo) on tärkeä moduksi italian kielessä, jota käytetään käskyjen, ohjeiden tai neuvojen antamiseen. Se muodostetaan yksikön toisen persoonan, monikon toisen persoonan ja monikon ensimmäisen persoonan mukaan.
    Esimerkiksi lauseet kuten "Fai attenzione!" tai "Parlate lentamente!" näyttävät, kuinka imperatiivia voidaan käyttää suorassa ja selkeässä kommunikoinnissa. Myös lause "Andiamo!" kutsuna tehdä jotain yhdessä on esimerkki imperatiivin käytöstä.
    On kuitenkin tärkeää huomata, että imperatiivilla ei ole muotoja kolmannessa persoonassa yksikössä ja monikossa. Näissä tapauksissa käytetään konjunktiivia (Congiuntivo), joka ilmenee toiveiden tai suositusten ilmaisemiseksi pehmeämmällä tavalla. Tämä ominaisuus tekee italian kielestä ainutlaatuisen, koska konjunktiivi lisää keskusteluihin kohteliaisuuden ja hienostuneisuuden sävyn.
    Imperatiivin ymmärtäminen ja sen oikea käyttö on avain tehokkaaseen kommunikointiin ja ystävällisen sävyn ylläpitämiseen arkipäivän vuorovaikutuksissa.

    Tässä syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää ilmaista taivutusharjoittelijamme italian kielen opiskelussa!

    Verbin taivutus on yksi italian kielen vaikeimmista osista, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan jatkuvaa harjoittelua.
    Ilmaisen interaktiivisen työkalumme avulla voit harjoitella jännittävässä ja henkilökohtaisessa muodossa, työskennellen yleisimpien verbien kanssa sekä vaikeampien verbien kanssa. Harjoittelijaamme käytettäessä voit parantaa tarkkuuttasi ja nopeuttasi, tehden puheestasi itsevarmempaa.
    Riippumatta tasostasi, taivutusharjoittelijamme auttaa sinua edistymään italian kielen opiskelussa!